Seinällä killunut puinen peili sai kesällä jo huolittelemattoman, valkoisen maalipinnan ja se huuteli seurakseen jotain samantyyppistä vanhahtavaa härpäkettä.
Eteisessähän säilytetään vaatteita, daa-a. Tästä sainkin ajatuksen somistukseen. Meillä luojan kiitos on eteisessä reilusti kaappitilaa johon lapsien kuraiset vaatteet saa ripustettua pois silmistä, mutta esillä voisi olla muutama tunnearvoltaan arvokas vaatekappale.
Etsiskelin ideaan sopivaa heinäseivästä ja sainkin sellaisen tuosta naapurista. Ihana naapurin rouva kun lahjoitti minulle tämän aarteen!
Pätkäsin heinäseipään puolesta välistä poikki ja ripustin katosta roikkumaan peilin yläpuolelle. Seipääseen ripustin pari Ainon ensimekkoa ja molempien lasten ensikengät. Ihan hauskahan siitä tuli!
Sisempään eteiseen (aula?) olen tuonut tuulahduksen merta. En suoranaisesti välitä merihenkisyydestä sisustuksessa, vaikka täällä meren läheisyydessä kovasti viihdynkin.
Aulan seinälle on kertynyt kuvia elämän eri vaiheilta, sukulaisista, ystävistä ja tapahtumista. Kaikki kuvat ovat tarkoituksellisesti erilaisissa kehyksissä, epäjärjestyksessä.
Kuvien alapuolelle olen kiinnittänyt hyllyn, joka onkin meren rannalta löytynyt, todella kaunis puulaivan (tai veneen) keulakappale. Hyllyn kaunis kelottunut puupinta käy nyt hyvin yksiin ulomman eteisen heinäseiväs-ripustustangon kanssa.
Hyllyltä on löytänyt paikkansa upinniemen rannalta kerätyt, meren hiomat kivet, muutama kynttiläsomiste, simpukoita ja lasinen verkonpaino-pallo.
Riittävästi merta meille-järven rannalla syntyneille.
p.s.LUSHilta on tulossa nii-in mahtavia uutuuksia pian, etten malta housuissa pysyä,
Paljon juttua näistä ihanuuksista siis pian tiedossa!!! :))
-Ata
