Näytetään tekstit, joissa on tunniste astiat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste astiat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 16. lokakuuta 2012

Uutta vanhaa.

Parhaat asiathan tulevat pienissä paketeissa..?
Nyt se ainakin piti paikkaansa kun sain Äidiltä aivan mielettömän ihanan, vanhan kristallisen suolasirottimen. Oikea kirppariaarre! Sirottimen mukana on pieni kippo johon voi laittaa vaikka pippurirouhetta.
Vanha on kyllä kaunista. Ja vanhoissa tavaroissa ihanaa on se, että niillä on aina oma tarinansa. Kukahan tuonkin pienen sirottimen on aikanaan ostanut? Ehkä joku on saanut sen lahjaksi? Ehkä se on ollut kovassa käytössä tai nostettuna pöytään vain juhlapyhinä. Ehkä.

                                                    Vanha...
 
Vaikkakin olen ihan myyty tälle ihanalle pikku aarteelle, niin löytyy keittiöstäni toinenkin suola-pippurisetti, josta tykkään ihan hirmuusti. Tosin tämä setti on uusi ja nähnyt maailmaa vain meidän keittiön verran. Monia miellyttää joko vanha tai sitten uusi. Itse kallistun enemmän vanhan puoleen, mutta on tavaroita joissa äänet menee 50/50.
Kuten nämä suola-pippuri-setit... 
 
vai uusi...
 
Sama pätee myös näihin sokerikko-kermakko-setteihini, joista vanhat, hopeiset Kalle 5-veenä oli minulle huutokaupasta parilla roposella huutanut tuliaisiksi <3
Ja uudet, lasiset ovat lahja siskolta <3
Molemmat niin rakkaita!
 

 
Mukavaa tiistai-iltaa sitten vaan kaikille uusille ja vanhoille ;)
-Ata

lauantai 13. lokakuuta 2012

Leipälauantai.

Pakastimen leipä/pullahylly huuteli taas viime viikolla tyhjyyttään. Aika siis upottaa kädet jauhoon. Omatekoinen leipä tekee meillä kaupan leipiä paremmin kauppansa joten suht usein saa leipiä pyöritellä.
Useimmin leivon sämpylöitä, niitä kun on helppo sulatella tarpeen tullen myös yksitellen.
Tänään täällä kuitenkin paistui maailman vaivattomimmat leivät. Taikinat tein jo eilen.
Bongasin ohjeen tähän leipään joskus netistä jostain mistälie-sivustolta ja olen soveltaen muistini varassa näitä sittemmin leivoskellut. Ei se oo niin justiinsa-meiningillä..
Näihin leipiin tarvitsee ainesten lisäksi kannellisen uunivuoan. Itse vannon valurautaisen patani nimeen tässäkin asiassa.
Elikkäs tarvitaan VAIN:
7dl jauhoja
2tl suolaa
1/2tl kuivahivaa
3,5-4dl vettä
Nämä ainekset sekoitetaan kulhossa keskenään, jonka jälkeen kulho peitetään kelmulla ja jätetään huoneenlämpöön n.14 tunniksi.
Sitten taikina kipataan jauhotetulle alustalle ja jauhojen kanssa pikkusen nostellaan taikinaa kasaan, ei kuitenkaan vaivata.
Sitten kelmu päälle n.puoleksi tunniksi. Sillä aikaa uuni lämpenemään 230c asteeseen jonka jälkeen uunivuoka laitetaan TYHJÄNÄ uuniin kuumenemaan.
Tämän jälkeen taikina pylläytetään kuumaan vuokaan, laitetaan kansi päälle ja koko komeus uuniin. 20min jälkeen ota kansi pois, nosta lämpö 250c asteeseen ja jatka paistamista n.15-20 min. Valmis!

Tein tänään kolme leipää. Yhteen en laittanut mitään ekstraa, yhteen laitoin taikinan tekovaiheessa siemeniä ja kuivattuja karpaloita ja yhteen ripottelin päälle sormisuolaa juuri ennen uuniin laittoa. Taikinaan voi lisätä mitä ikinä mieleen tulee, yrttejä, juustoa, porkkanaraastetta jne...

                                                       Taikinat yön yli levänneinä.
                          Jauhotetulle alustalle kipattu taikina odottaa uuniin pääsyä kelmun alla
                                                             Eka leipä uunista ulos!
                                         ...ja se lähti samantien ääntä kohti
                                                              Ihanan muhkeita!
                                               Leipä jossa ripoteltua sormisuolaa pinnalla
Tässä pata joka pitäisi löytyä jokaisen keittiöstä! Sillä valmistuu keitot, laatikot, leivät, padat, kakkupohjat, paistit, kastikkeet....no eipä varmaan löydy ruokaa joka ei tällä valmistuis. Ja vaikka kunnon valurautapata on kohtuullisen kallis hankinta niin sama pata palvelee kyllä varmasti koko elämän.

Lauantaita kaikille! :)
-Ata