24.12

Onnellista ja rauhaisaa joulua kaikille lukijoille! <3

Muistakaa syödä, levätä ja ennenkaikkea nauttia!

-Ata

Jouluinen Rinttalissu

Koska meillä on joulu, juhla armas lapsien, eikä rasita koulu, syyt` on olla iloinen!

<3

-Ata

Joulu kuvina

Joulu ei ole joulu ilman koristeita. Niinkuin jo eilen kerroin, killuu meidän kuusessa koristeita lapsuuden kodistamme ja joka joulu hommaan jonkun uuden koristeen muistuttamaan kuluneesta vuodesta. Jokaisella uudella koristeella on näin tarina.

 Tänä vuonna tein muutaman uuden koristeen itse, joista tänne jo aiemmin kirjottelinkin. Sen lisäksi saimme ystäviltämme neljä kuuseen ripustettavaa mini-muumimukia. Saimme samanlaiset (edellisvuoden mallit) myös viime vuonna. Lisäksi löysin prismasta ruututähdillä koristeltuja, aivan vanhojen pallojemme värisiä lasipalloja.

Erityisen rakkaita ovat punaiset lasipallot, joihin on maalattu kuva joulupukista ja lapsesta. Näitä palloja on neljä. Äiti osti pallot jokaiselle meistä sisaruksista kun olimme lapsia. Myös perinteisesti kuusen latvaan ripustetut, vaaleanpunaiset ja hopeiset lasipallot ovat tärkeitä, ne on vanhempieni ensimmäisiä omia kuusenkoristeita ja käsittääkseni peräisin isotädiltäni (?).

Muista joulukoristeista vaalin huolella öljylamppuja, jotka viime jouluna sain mummolta. Samat lamput paloivat kotimme nurkkapöydässä 20vuotta takaperin :) Ne ovat niin ohutta lasia, että mummoni sanoo niitä pierunkuoriksi. Enää niihin ei muuten saa värillisiä lamppuöljyjä kuten aikanaan, ne on kuulemma liian vaarallisia tai ainakin haitallisia poltettavaksi..pöh.

Tänään käytiin pikkusiskon 17v synttäreillä äidin luona ja samalla haisteltiin niiden aitoa kuusta, tuoksui joululle!

Nyt kotosalla, taaaas glögi -tällä kertaa vodkalla höystetty- kädessä. Nuhalle kyytiä!
Oma joulukoti kullan kallis:

Muuten, kolme yötä jouluun on...

Tsihhah :D
-Ata

Jouluisia ajatuksia

Näin joulun alla sitä usein muistelee omia lapsuuden jouluja. Mielessäni on edelleen kristallin kirkkaasti ne kaikki ihanat muistot, tuoksut ja tuntemukset menneestä. Mutta miksi en saa niitä tähän hetkeen, nykyisiin jouluihin?

Sitä kai se on kun kasvaa aikuiseksi. Näinä jouluina pään täyttää niin moni muukin asia; siivoukset, valmistettavat ruoat, budjetit jne... Ei sitä enää voi heittäytyä sataprosenttisesti joulun tunnelmaan kuten lapsena.

Tottakai iloitsen suunnattomasti näistä jouluista omassa kodissa kun katson miten omat lapset tuntevat samat riemut mitä itse sain lapsuuteni jouluissa tuntea. Leipominen, hitaat yhteiset aamut, jäälyhtyjen teko ja kaikki muut omien lasten kanssa muodostettavat, joulun aikaan liittyvät perinteet on aivan ihania!
Toisinaan kuitenkin haluaisin kääntää aikaa taaksepäin ja päästä jouluun kahdenkymmenen vuoden taakse, edes tunniksi.

Meillä joulu on aina ollut ehdottomasti tärkeä, koko perheen juhla. Yksi syy siihen, miksi olen tarrautunut niin kovasti lapsuuden joulumuistoihin on varmasti se, että silloinen lapsuudenkotini oli ehjä. Kaikki oltiin saman katon alla ja joka joulu juhlittiin yhdessä perinteisellä kaavalla.
Vanhempieni erottua loppui myös lapsuuden joulut. Mikään ei enää tuntunut samalta, mikään ei sen koommin palannut ennalleen. Pidän sitä aikaa myös lapsuuteni loppumisena.
Suorastaan katkerana pidän kiinni nyt hyvistä muistoista. Olen haalinut itselleni mm kaikki lapsuutemme joulukoristeet ja vaalin niitä kuin kalleinta aarretta. '
Katkeruudesta huolimatta mikään ei ikinä tahraa näitä aarteita, eikä sitä mikä on vielä arvokkaampaa; muistoja.
Tässä maailmassa lähes kaikkeen kauniiseen ja hyvään tahrautuu jotain likaista, mutta ei joulumuistoihin. Ne on kuin kokonaan toisesta maailmasta, lapsuuden maailmasta.


Onneksi omien lasten mielet ovat vielä puhtaat ja vilpittömät, valmiit nauttimaan tulevasta joulusta täysin rinnoin kaikkine tuoksuineen ja tuntemuksineen. Ja toivon niin paljon, että omille lapsille joulut jäisi mieleen yhtä ihanina muistoina kuin oman lapsuuteni joulut.

Nyt vaihteeksi glögiä...

-Ata

Lumikylpyjä ja muuta mukavaa

Eilen alkoi meidän poppoon miehillä "köyhän perheen avantouinti-kausi" eli saunasta hankeen! Terassin kaide toimi laiturina kun nää hurjat hyppi lumipenkkaan, hrrrrrrrrrrrrr!
Me Ainon kanssa tyydyttiin vain katselemaan sitä touhua, ei tulis kuuloonkaan mennä perässä.
Kallen hyppyjä tuli ikuistettuakin:

Mutta kyllä oli mukavaa sitten poikien lumikylvyn jälkeen istuskella saunassa kynttilän valossa ja höpötellä lasten kanssa joulupukista ja lahjoista ja joulupukista ja lahjoista ja...niin, ei meillä enää juuri muusta puhutakkaan.. :)

Myöhemmin illalla, lasten jo nukkuessa vietettiin P:n kanssa lahjavalvojaisia.
Paperit, teipit,  ja lahjat esiin, laseihin punaviiniä ja tonttuilu käyntiin; Lahjat paketteihin ja paketit säkkiin,  joulumusiikin tahdittamana tottakai..
Omat vanhempani perinteisesti viettivät näitä lahjavalvojaisia joka vuosi yhtenä iltana joulun alla, kun olimme lapsia. Nyt me jatkamme perinnettä.

Tänään sai piparkakkutalo vähän koristetta ja muutama luumuenkeli lenti uuniin kun isoveli piipahti käymään. Miten se onkaan niin, että vaikka joka vuosi ton saman piparkakkutalon väsää niin vuosi vuodelta se on edeltäjäänsä vinompi :D

Maukasta iltaa!

-Ata

Jouluja naapureiden kesken

Nyt on tämän vuoden pienet joulut juhlittu :)
Naapuruston kanssa juhlittiin saapuvaa joulua eilen niin, että alkuillasta järjestettiin lapsille lähimetsässä heijastinetsintää, jonka jälkeen laskettiin urakalla pulkkamäkeä, grillattiin makkaraa, syötiin pipareita ja tietty hörpittiin kuumaa glögiä.
Oli ihan älyttömän mukavaa kun saatiin naapurusto taas viettämään yhdessä aikaa!

Tuo heijastinetsintä on kyllä tosi kiva ohjelmanumero, jonka yksi naapuruston rouvista on aiemminkin täällä lapsille toteuttanut.
Elikkäs metsän puihin kiinnitellään heijastimia hakaneuloilla roikkumaan ja pimeän tullen lapset sitten taskulamppujen kanssa niitä sieltä etsivät.
Etsinnät voi tehdä yksin, pareittain tai joukkueina. Etsinnästä voi tehdä kilpailun, eli eniten heijastimia tuonut voittaa, tai sitten voi ohjeistaa niin, että jokainen etsii tietyn määrän heijastimia ja palauttaa ne aikuisille.
Eilen heijastinetsintään osallistui alueelta parikymmentä lasta, jotka jaettiin pareihin ja jokainen pari etsi neljä heijastinta ja palautti ne aikuisille. Tällainen "ei kilpailu"-versio sopii hyvin peliin, johon osallistuu eri ikäisiä lapsia.

Sitten kun lapset oli kaiken vöyhöttämisen jälkeen saatu nukkumaan niin kokoonnuttiin meille aikuisten illanviettoon. Salaatti, juustot ja foccaccia tekivät kauppansa viinin ohella ja jälkkäriksi naposteltiin vähän suklaata.
Lautapeliä, höpöttelyä, jatkuvaa naurun kätkätystä sekä ruokaa ja juomaa; Tuloksena todella onnistunut ilta!
Täytyy taasen todeta sama kun rapujuhlien jälkimainingeissa:
Meillä vaan on maaaailman paras naapurusto! <3

Eikä aamuinen keittiökään ollut katastrofi, olisi voinut kuvitella että talollinen aikuisia saisi suuremmankin sotkun aikaiseksi :D

Pöytä piti kuitenkin nopeasti laittaa uuteen uskoon kun Kallen kavereita tuli juhlimaan sairastelun yms siirryttämiä kaverisynttäreitä. Ajan puutteen ja lähestyvän joulun vuoksi juhlijoiden alkuperäistä kokoonpanoa piti vähän supistaa, mutta sankarin sanoin "hyvät pileet" saatiin kuitenkin aikaiseksi.
Kakun (kääretortun) koristeena tänä vuonna toimi sokerimassasta tehdyt haamut, joiden idean nappasin Kinuskikissan blogista! Osa haamuista taitaa muuttaa myös piparkakkutaloon.

Tänä iltana taitaa uni tulla aika pian, YRITYS katsoa illan elokuva on silti kova..
Huomisen epistola kiteytyykin sitten seuraavaan kuvaan:

Eli tontun touhuja tiedossa! Nyt sohvalle, moro!

-Ata